Viikinkimättöä

Vaihteeksi väkevää silpomista ja hurmeen juhlaa, kun katsottavaksi napsahti saksalaisen Marcus Nispelin kipparoima viikinki/intiaaniseikkailu Pathfinder - Legenda aavesoturista. Pääosissa aavesoturina Taru sormusten herrasta Eomerina loistanut Karl Urban ja julmana viikinkipäällikkönä tutun jykevästi muriseva ikipahis Clancy Brown. Naissoturikauneutta esittelee intiaanipäällikön tyttärenä Moon Bloodgood ja ihan näpsäkkä ilmestys onkin.
Elokuvan juonikuvion perustana on viikinkijoukon tuhosta henkiinjäänyt viikinkipoika, jonka paikalliset intiaanit ottavat hoiviinsa. Pojalla onkin vartuttuaan varattuna tehtävä kahden eri kansan välillä, kun uusi julma viikinkisoturien joukko kylvää tuhoa intiaanikylissä.
Leffa saa aikaan jonkinlaisia LOTR-tuntemuksia johtuen pääosassa olevan Urbanin mesomisesta miekka kourassa ja viikinkien maskeerauksesta, joka muistuttaa melkoisesti Sormusten herran örkkejä. Lisäksi tummasävyisissä taistelukohtauksissa on samaa synkkää jykevyyttä, joten näistä varmaankin vibat. Toki tämän elokuvan taistelut ovat paljon verisempiä ja yksityiskohtaista graafista väkivaltaa on varmasti ihan riittävästi tämän tyylilajin ystäville.
Pathfinder on värimaailmaltaan helkkarin synkkä ja maalaa näin melkoista kontrastia tähän valoisan kesän keskelle. Pinnoja rapsahtaa siitäkin, että viikingit puhuivat omaa kieltään. Tosin intiaanit puhuivatkin sitten englantia, mutta kaikkea ei voi vissiin samaan leffaan saada.
Elokuvan katsoo pahemmin huokailematta ja goremätön ystävät nakkelevat suurella todennäköisyydellä kärrynpyöriä rainan nähtyään.
3+/5 .