Babylon A.D. [2008]
(Mathieu Kassovitz)

Komeaa kuvausta, vyöryviä efektejä ja toimintatykitystä. Siinä yhteen lauseeseen tiivistettynä tunnelmat Maurice G. Dantecin Babylon Babies-romaaniin pohjautuvasta ja Mathieu Kassovitzin kipparoimasta Babylon A.D.-scifirymistelystä.
Elokuvan teema on ihan vetävää sorttia, mutta itse tapahtumat sekavasti ja ihmeellisesti paikasta toiseen hyppiviä. Ohjaaja Kassovitz muistaakseni jossain haastattelussa paasasikin, että leffa on pitänyt saada sopimaan tuotantoyhtiön määräämään muottiin. Alkuperäistä näkemystä on saksittu näköjään reilu tunti pois ja se kieltämättä juonen aukoissa ja yleisessä sekavuudessa näkyy. Myös mättökohtauksia on ihan selkeästi sievistelty isolla kädellä ikärajan tiputtamiseksi. Tämä lienee sitä kuuluisaa massojen miellytystä, kai.
Pääosissa Vin Diesel yrmyilevänä ja kyynisenä palkkasoturi Tooropina käy osaansa ok, ja ei kai kukaan häneltä tässä mitään elämää suurempaa luonnenäyttelyä odottanutkaan. Diesel taitaa machopullistelun ja se riittää näissä kinkereissä. Muissa osissa Michelle Yeoh mystisen nuoren naisen Auroran (Mélanie Thierry) suojelijana rymistelee hänkin menemään rivakkaan tyyliin ja kung fu-taidot ovatkin tarpeen seurueen matkalla Itä-Euroopasta New Yorkiin. Sivuosista mainittakoon vielä konkari Gérard Depardieau, joka nähdään ökyilevänä ja niljakkaana palkkasoturien pomona.
Harmi vain, että ohjaaja Kassovitz, kuten jo mainittua, ei ole saanut toteuttaa kokonaisvaltaisesti visiotaan, sillä teemat toimisivat paremmin perusteellisemmilla pohjustuksilla. Nyt käteen jää vain näyttävää kuvausta tehosterymistelyineen ja itse kiinnostava tarina vesittyy.
Director's Cut sitten joskus DVD:nä tuonee selkeyttä tämän version osin ammottaviinkin aukkoihin...sitäpä odotellessa.

http://www.babylonadmovie.com/

2.5/5

The Strangers [2008]
(Bryan Bertino)

Tässäpä mukavasti säpsäyttelevä, alkutekstien mukaan tositapahtumiin pohjautuva kauhuilu ohjaimissa debyyttinsä veistelevä Bryan Bertino.
Liv Tylerin ja Scott Speedmanin tähdittämä The Strangers-pelottelu sijoittuu melkein kokonaan syrjäisen loma-asunnon ympäristöön, jossa kauhu ja päähenkilöiden piina luodaan pienillä, mutta tehokkailla ja väkivaltaisilla oivalluksilla. Lisäksi tuo väkivallan selittämättömyys on varsin hyytävä tehokeino ja leffan jälkeen jääkin jotenkin ahdistunut fiilis.
Tyler ja Speedman vetävät piinattujen roolinsa ihan tyylillä himaan ja varsinkin Tylerille tällainen lättyälätistelevä rooli on kaiken ihkubeibeilyn jälkeen mukava poikkeus. Heitä ahdistelevat naamioidut nilviäiset on toteutettu hyytävän selittämättömiksi ja tunteettomiksi. Ohjaajadebytantti Bertino on myös oivaltanut, ettei se kipakka pelottelu aina tarvitse dollarivuorta tehosteisiin, vaan pienestäkin ponnistaen tulee piina ponteva.
Lyhyesti: ihan pätevää pelottelua toki muutamalla tutulla kauhukliseelläkin ja se loppukohtaus on jenkkikauhuksi varsin yllättävää sorttia.
Leffan kestokin on genreensä juuri sopiva; vajaa puolitoista tuntia.

http://www.thestrangers.net/

3.5/5

Seventh Wonder - Mercy Falls [2008]

01. A New Beginning
02. There And Back
03. Welcome To Mercy Falls
04. Unbreakable
05. Tears For A Father
06. A Day Away
07. Tears For A Son
08. Paradise
09. Fall In Line
10. Break The Silence
11. Hide And Seek
12. Destiny Calls
13. One Last Goodbye
14. Back In Time
15. The Black Parade

Vapise Dream Theater.
Olet painitermein sillassa. Naapuristamme Ruotsista nimittäin ponnistaa sen verran tiukka ja huikean soittotaitoinen progemetallipoppoo, että DT:n valtikka alallaan horjuu ja pahemman kerran.
Seventh Wonder tarjoilee teemalevyllisen murakkaa korvakarkkia nimellä Mercy Falls ja jo vain tipahtaa vähänkään kyseistä genreä diggaavalle.
Progressiivinen metalli mielletään yleensä ylettömän pitkien biisien sävyttämäksi hillittömäksi soitinrunkkailuksi, mutta nämä Ruotsin kaverit ovat tyystin toista maata. Löytyy toki tältäkin rieskalta biiseiltä pituutta, mutta sitä kuuluisaa ideaakin löytyy pilvin pimein biiseistä ja tätähän haluaa vain lisää ja lisää!
Lyhyesti sanottuna kaikki on kohdallaan. Aivan julmetun hurja taso soitossa, upeaääninen laulaja, hienot melodiat, kipeästi osuvat teema-albumin lyriikat, ja ennenkaikkea se mieletön yhteensoittamisen draivi, mikä todellakin pitää mielenkiinnon yllä.
Albumin hienoja biisejä on hyödytöntä niputtaa järjestykseen, koska käytännössä näissä teemalevyissä kaikki biisit nivoutuvat jotenkin toisiinsa. Yhteenvetona kerron, että näin hienoa progemetallilevyä en ole kuullut sitten jo mainitun Dream Theaterin Images And Wordsin vuodelta 1992 ja se on paljon sanottu se.
Turha kai tässä on enempiä "läyhätä" eli hankkikaa ihmeessä tämä jostain, mikäli yhtään genre kiinnostaa ja kuunnelkaa muuan kerta läpi. Noin kolmannen kuuntelun jälkeen rupeaa lätty teemoineen avautumaan kunnolla ja sen jälkeen se onkin menoa.
Allekirjoittanut kiittää ja kumartaa (and a big bow for band's bassist; you're not from this world).
Pisteet moisen hypetyksen jälkeen varmaan jo arvaakin..

http://www.seventhwonder.nu/

http://www.myspace.com/officialsw

http://www.youtube.com/watch?v=m0wzBCp8VHY

5/5